31.1.2013

Tunnustus ja vastauksia kysymyksiin

Sain Kotikumpu -blogin Rouva S:ltä ja Villa H:n Heinieltä New Blog Love -tunnustuksen. Kiitos <3

Tässä tunnustuksen ohjeet:
- Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi tunnustuksen sinulle
- Valitse 5 ihanaa blogia (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa
- Toivo, että ihmiset joille jätit tunnustuksen antavat sen eteenpäin

Haluan jakaa tunnustuksen seuraaville:

Hues of Black
Citymama in Milan
Sokrutin
Lisbet e
Hupulaiset

Lisäksi Näköisiä kulmia -blogin Hanna ja Hues of Blackin Hekku haastoivat vastaamaan 11 kysymykseen. Koska Hanna ei esittänyt omia kysymyksiä vastaan Hekun kysymyksiin. En laita tätä haastetta eteenpäin, koska olen tehnyt sen jo aiemmin.

1) Minkälaisissa vaatteissa viihdyt parhaiten?
 Kotiuniformussani eli legginsseissä ja trikoopaidassa usein avojaloin.
2) Oletko isosta vai pienestä perheestä? 
 4 hengen perheestä, joten vastaan pienestä.
3) Mitä sellaista et ole koskaan tehnyt, mitä "kaikki muut" ovat? (Radio Aallon "mä en ole koskaan" -kisaa mukaillen)
Iiks, tämä on paha. Vastan vaikkapa, että en minulla ei ole tatuointia. 
4) Mitä kirjaa suosittelisit?
Katja Ketun Kätilöä.
5) Mikä on lempinettikauppasi?
Näitä on ihan hirmuisesti, koska en juuri muualta ostakaan. Ehkä FDS.
6) Minkä ikäisenä menit naimisiin (jos olet naimisissa)?
Odotas, pitää laskea. Taisin olla 27 vuotta, kun menimme naimisiin. 
7) Osaatko kutoa villasukat?
Osaan, mutta pitää vähän luntata ohjeista. 
8) Pidätkö pyykin pesemisestä?
En erityisemmin, mutta ei ole kotityölistalla pahimmasta päästäkään. 
9) Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa?
Ostaisin isomman auton. Sellaisen, jonne mahtuisi kolme turvaistuinta heittämällä ja pari muutakin ihmistä lisäksi. Aloittaisin rakentamisen. 
10) Miksi bloggaat?
Pidän kirjoittamisesta ja valokuvaamisesta sekä tietysti blogin tuomasta vuorovaikutuksesta. 
11) Keksi minulle joku postausaihe blogiini - mistä haluaisit lukea? (Sori, hyödynnän törkeän opportunistisesti tätä tilaisuutta!)
Tykkään sinun asukuvista, joten niitä lisää. 

28.1.2013

Ristiriitaista





Tänään sai parisataa sisustuslehteä lähtöpassit tästä osoitteesta, mutta ei hätää, siellä on vielä toinen mokoma marinoitumassa vaatehuoneen alahyllyllä. Tein myös ratsian olohuoneen lelulaatikkoon, josta vein roskikseen kaikki Kinder-munasta kuoriutuneet tai hajonneet rojut. Lisäksi aloitin H:n vaatekaapin siivouksen, joka tosin jäi kesken, kun isot lapset kotiutuivat harrastuksista.

Näyttää siltä, että muissakin blogeissa on siivoustouhut meneillään. Onhan se puhdistavaa päästä eroon ylimääräisestä tavarasta, mutta kertokaa, miksi ihmeessä lasken minuutteja Mini Rodinin tai Meandi:n kevätmallistojen julkaisuun.

27.1.2013

Arvonnan voittaja


Nyt on Sisustusputiikki.fi:n kanssa yhteistyössä järjestetyn arvonnan voittaja selvillä. Isakin suloinen purkkipari lähtee Anulle, joka kommentoi seuraavasti: "Yhdellä arvalla mukana! Suosikkini on BigFlip seinäkello (hopea) :) t.Anu" Käyhän kurkkaamassa sähköpostiasi.

Kiitoksia kaikille osallistujille ja onnea voittajalle!

25.1.2013

IPhonen anatomia


Puhelin jumittaa, joten päätin tutkia asiaa. Aloitin luurin valokuvista, joita saldon mukaan olisi 366. Uusimmat ovat tältä päivältä, ja esittävät Puuha-Peteä ja Annia keittiön pöydällä. Näitä edeltävissä kuvissa on pieniä varpaita, ja jo aiemmin muistan poistaneeni joukon tärähtäneitä otoksia huonekuuseen ripustetuista joulukoristeista.

Koska lapsista on mukava laulaa iPhonen sanelimeen, ajattelin seuraavaksi kuunnella, mitä sinne on päätynyt. Sanelut avautuvat varsin hitaasti, eikä ihme, koska viimeisin nauhoitus on kestoltaan vaivaiset 4 tuntia 50 minuuttia ja 27 sekuntia. Ensimmäiset kolme minuuttia on pelkkää hiljaisuutta, joten en kuuntele loppuun saakka, mutta Nancy Drew taitaa olla oikeilla jäljillä. Poistan myös kymmenkunta epämääräistä rallatusta ja käyn muistioiden kimppuun. Näyttää siltä, että niistä on hävinnyt kaikki työhön liittyvä ja Kaisan lihapullaresepti, mutta tilalle olen saanut kaikki numerot yhdestä kahteenkymmeneen suloisesti pötköön kirjoitettuna sekä aakkoset samalla tyylillä naputettuina. Onpas, kiva että lapset huolehtivat, että äitiyslomalla ei tarvitse työasioita miettiä, mutta jos imde äityy oikein pahaksi, voin muistiosta kivasti tarkistaa, mikä numero se viitosen jälkeen tulikaan.

Myös muita pieniä muutoksia olen havaitsevinani. Yhdellä sivulla on maksimissaan neljä kuvaketta, mutta apuohjelmissa kaksitoista esimerkiksi sellaiset harvemmin käytetyt kuten Puhelin ja Safari. Lisäksi taustakuvaksi on vaihdettu leluauton kuva. Niin, että kiitosta vain herra Kepponen (äännetään Kekkonen) ja sen sisko.

23.1.2013

Ihanaa





Olen tietoisesti yrittänyt vähentää ihana -sanan käyttöä, mutta se on osoittautunut yllättävän vaikeaksi. Erityisen hankalaa se on tällaisena päivänä, kun aurinko paistaa ja tulppaanit kukkivat keittiön pöydällä. Ihanassa itsessään ei ole mitään vikaa, mutta pelkään sen kokevan inflaation ja kuluvan käytössä.

Usein kyseinen sana luiskahtaa näppäimistöltäni blogien kommenttibokseihin, mutta minkäs teet, kun lukulistallani on ihania eiku inspiroivia blogeja. Kyllähän asian voisi toisinkin sanoa: ihq, kiva, nätti... Kaikki tuntuvat jotenkin valjuilta. Vai mitäs tuumaatte vauvan fantsuista varpaista?


21.1.2013

Omaa aikaa


Niin hauskaa, kun onkin vauvan kanssa katsella, kun välkkyvä prinsessapaita pyörii pesukoneessa, on tämä äiti-ihminen huomannut kaipaavansa myös omaa aikaa. Tällaista tunnetta ei ollut vielä silloin, kun H syntyi. Muistan, kun työkaverini, tuolloin hoitovapaalla ollut kolmen lapsen äiti, mainitsi asiasta. Hänen mukaansa aikaa on otettava vaikka yön pimeistä tunneista. Tuolloin ajatus tuntui oudolta. Mitä minä omalla ajalla tekisin, olihan sitä ollut enemmän kuin riittävästi edellisten 29 vuoden ajan? 

Nyt viisi vuotta, kaksi lasta ja noin kolmetuhatta yöimetystä myöhemmin tilanne on toinen. Minä todellakin tarvitsen pienen hengähdystauon. Hetken, kun ei tarvitse vahtia tukea vasten nousevaa vauvaa tai saksilla leikkaavaa kaksivuotiasta ja rakentaa Olivian talon yläkertaa ruoanlaiton ohessa. 

Jotta kuitenkin välttyisimme väärinkäsityksiltä, on pakko sanoa, että omalla ajalla en tarkoita vessareissua ilman kiirettä, koko talon imurointia keskeytyksettä tai puhtaiden pyykkien viikaamista ilman, että pinot hajotetaan, vaikka niistäkin huomaan aika ajoin haaveilevani.  Kyse on paremminkin blogin kirjoittamisesta ajatuksen kanssa, tapettien repimisestä, villatakin kutomisesta tai tunnin kävelylenkistä ilman vaunuja. En tosin ole aivan varma, mitä ihmiset tekevät kävellessä käsillään, jos ei ole pukattavia vaunuja ja vedettävää rattikelkkaa. Superluksusta olisi puoli päivää day spassa samppanjalasi kourassa, mutta vain puoli päivää, koska muuten saattaisi tulla ikävä lapsia.


20.1.2013

Vielä ehtii osallistua arvontaan


Teillä on vielä vajaa tunti aikaa osallistua Toisen kattauksen ja Sisustusputiikki Konttori & Pajan arvontaan, jos ette ole sitä jo tehneet. Osallistua voi täällä.



Kävin hakemassa postista arvontapalkinnon ja suureksi ilokseni huomasin itsekin saaneen suloisia maistiaisia kaupan valikoimista. Paketista paljastui mm. Blosom & Billin superhauska keittiöpyyhe, Bengt & Lotta -merkkinen leikkuulauta/pannunalunen ja pari pakettia serviettejä. Kiitos <3

19.1.2013

Robinin korvaaja




Tässäpä Spotifyn soittolistan top viitonen.

1. Hevisaurus: Eksynyt metsään
2. Hevisaurus: Jee Hevisaurus
3. Ransu karvakuono ja Pablo: Kalakukko
4. Tuuli: Salaisuudet
5. Robin: Hiljainen tyttö

Sen perusteella iäkseni voisi luulla viisi vuotta ja pari kuukautta päälle. Niinpä annankin lasten kuunnella miehen tunnuksilla, niin eipä tarvi tuttujen irvailla Facebookissa ainakaan minulle.  Jotta saisimme listasta vähän edustuskelpoisemman, voisitte vähän vinkkailla, mitä tällainen 30 plus naisihminen nykyään kuuntelee. Joskus aiemmin siellä on voinut lukea jonkun angstisen naisartistin nimi.

16.1.2013

Pää tyynyyn


Näin kovien pakkasten aikaan meillä on vähintään joka toinen päivä tulet takassa lasten mentyä nukkumaan. Eilen N heräsi puolen yön aikoihin syömään, mutta huomatessaan takan loimun, jäi hommat alkutekijöihin. Tunnin ajan poika jaksoi tuijottaa takkaa silmät suurina. Välillä pää nyökähti väsymyksestä, mutta uteliaisuus voitti. Emme voineet miehen kanssa kuin nauraa toisen ihastuksen kiljahduksille. Lopulta nappasin vauvan kainaloon ja lähdin makuuhuoneeseen nukkumaan, mutta joka kerta, kun takassa paukahti, nousi pieni pää kainalostani. Tätä jatkui varmasti vielä puolen tunnin ajan. Koska eilen meni myöhään, taidan painaa pään tyynyyn.

Hyvää yötä kaikille, ja tervetuloa uudet lukijat!

ps. Jopa mies ihastui Hayn lakanoiden pehmeyteen.

14.1.2013

Namusetä käy täällä




Kohtasin veteraanien palvelutalon käytävällä vanhemman miehen, joka oli päivittäisellä kävelylenkillään.

Mies: Tiedätkö, kuka tuo mies tuossa taulussa on?
Minä: Näyttää ihan Mannerheimiltä.
Mies selvästi yllättyneenä: No, sehän meni ihan oikein. Mistäs sinä sen tunnet?
Minä: Olen tainnut olla hereillä historiantunneilla.
Mies: No, ketä ne kaksi muuta miestä siellä televisiossa sitten ovat?
Minä hieman ymmälläni: Voisitteko hieman tarkentaa, ketä tarkoitatte? Ovatko miehet uutisissa vai jossakin ohjelmassa.
Mies: Se toinen mies on semmonen tumma kaveri.
Minä: Tarkoitatteko Obamaa?
Mies: En, vaan sitä Hitleriä tietenkin ja se toinen on tuo Mannerheim.
Minä: Ahaa, olisihan minun pitänyt tietää.
Mies: Tykkäätkö laulaa?
Minä: Laulan lapsilleni.
Mies ilahtuu selvästi ja rutistaa minua ainoalla kädellään.
Mies: Sitten on ne venäläiset.
Minä: Niin…
Mies: Täällä käy vierailemassa mies, jolla on venäläinen nainen. Se on aika hyvännäköinen se nainen.
Minä: Sehän on mukavaa, että ihmiset pitävät huolta itsestänsä.
Kävelemme miehen asunnon eteen. Mies avaa oven.
Mies: Minä asun tässä. Tuletko kylään?
Minä: Kiitos kutsusta, mutta minun tuttavani varmasti jo odottaa minua.
Mies: On minulla telkkarikin. Tuu kattoon. Se on semmonen hieno ja litteä.
Minä: Ei kiitos. Pitää mennä.
Mies: Tule nyt. Minulla olisi karkkiakin.
Mietin hiljaa itsekseni, että tuo mies on varmaan lukenut blogiani.
Minä: Ei kiitos. Teille jää enemmän, kun minä en tuu.
Mies: Tule vain. Ne karkit on tosi isoja.

13.1.2013

Arvonta

 
 Arvonta on päättynyt!

Haluan kiittää teitä lukijoita, että seurasitte mukanani uuteen osoitteeseen ja uusia lukijoita siitä, että olette löytäneet tänne, arvonnalla. Arvonta järjestetään yhteistyössä  Sisustusputiikki Konttori ja Pajan kanssa. Sisustusputiikilla on Turussa kivijalkaliike, ja meidän kauempana asuvien onneksi yritys on vastikään avannut myös verkkokaupan. Kaupan tuotteet ovat rakkaudella ja pilke silmäkulmassa valituja, ja merkkeinä ovat mm. Ferm-Living, Isak ja Bengt &Lotta.


Arvonnan palkintona on Isakin Landsby purkkipari tammisilla kansilla varustettuna. Purkit on pakattu suloiseen rasiaan. Voit voittaa palkinnon omaksesi kertomalla kommenttiboksissa, mikä on sinun suosikkituotteesi yrityksen valikoimasta. Täältä pääset katsomaan tuotteita. Arvonta-aika alkaa nyt ja kestää ensi sunnuntaihin 20.1.2012 klo 20.00 saakka.

Arpojen määrät menevät seuraavasti:
1 arpa, kun kerrot lempituotteesi yrityksen valikoimasta
2 arpaa, jos olet rekisteröitynyt blogini lukijaksi
3 arpaa, jos linkität arvonnan omaan blogiisi. 

Anonyymit muistakaa jättää nimimerkki.

Onnea arvontaan!

11.1.2013

Seututakki ja Sorelit


Päätin jo hyvissä ajoin, että tänä talvena minun ei tarvitse palella. Niinpä parin illan googlettelun jälkeen päädyin Riikan innoittamana tilaamaan itselleni Canada Goosen Trillium Parkan. Etsin alun perin mustaa takkia, mutta niitä ei ollut tuolloin saatavilla, joten tilasin vaaleanharmaan. Omani on Scandinavianoutdoorshopista, mutta siellä ei ole tällä hetkellä juurikaan kokoja. Sen sijaan Partioaitassa on jopa sitä mustaa tarjolla. Minulla oli hyvä tuuri, kun tilausta tehdessäni löysin alekoodin yrityksen FB-sivuilta.

Sen sijaan Sorelien kanssa meni vähän säätämiseksi. Olin juuri tilannut itselleni parin Joan of Arctic Premium -kenkiä Spartoosta, kun huomasin paikallisessa Intersportissa käydessäni, että he myivät hajakokoja 40 prosentin alennuksella. Myyjän mukaan oma kokoni 38 2/3 oli myyty mustana loppuun, joten unohdin hetkeksi koko jutun. Kerroin kuitenkin ystävälleni alennuksesta, koska tiesin hänen etsivän samoja kenkiä. Hänellä on aavistuksen pienempi jalka, joten ajattelimme pienemmän koon olevan hänelle sopiva. Soitto kauppaan, ja 38 kengät olivat varattu ystävälleni. Samaan hengenvetoon myyjä ehdotti, että hän voi varata myös seuraavankin koon, jotta kaverini voi sitten valita niistä sopivan. En tiedä, mistä ihmeestä ne kengät olivat sinne tupsahtaneet, mutta ei niitä siellä ainakaan edellisenä päivänä ollut tai sitten myyjä oli vähän kuutamolla. No, arvaatte varmaan, kumman koon ystäväni valitsi.

En halunnut antaa periksi vaan soitin toiseen Interiin kuullakseni, että siellä oli minun kokoa jäljellä. Tosin alennus olisi vain 20 prosenttia. Sain puhelimessa tingattua kengät samaan hintaan ja olin iloinen, että Spartoon kenkiin verrattuina säästäisin viitisenkymppiä sillä, että valitsisin normimallin Premiumin sijasta. Kun vihdoin pääsin hakemaan kengät, sain kuulla kassalla, että he eivät voi myydä niitä tingattuun hintaan. Just joo. Onneksi myyjä tuli hieman vastaan, joten teimme kaupat. Samaisena päivänä tulivat ne Spartoon kengätkin, mutta normimalli vaikutti hauskemmalta kuin koko musta Premium ja kiitos vaaleiden raitojen, nämä sopivat minusta hauskemmin takinkin kanssa.

Tänään testasin uudet kenkäni, kun kävin vauvan kanssa vaunulenkillä. Puin kengät paljaisiin varpaisiin ja hyvin tarkeni noin yhdeksän asteen pakkasessa. Voinkin lämmöllä suositella molempia hankintoja, jos haluaa tarjeta myös kylmemmillä ilmoilla.

Enää ei ole tämä äiti se, joka haluaa ensimmäisenä sisälle.

ps. Olette ehkä huomanneet, että vasempaan sivupalkkiin on ilmestynyt linkki Sisustusputiikkiin. Pysykäähän kuulolla, koska jotain kivaa on tulossa...

10.1.2013

Karkkipäivän etkot



Jos tänään pitää karkkipäivän etkot, niin eikös lauantaina voisi olla jatkot? Näyttää uhkaavasti siltä, että joulusuklaan mänkkäys on jäänyt päälle. Kohta pitää löysätä vyötä, jos hommaan ei tule muutosta. Parin viikon kuluttua vyötärölinja muistuttaa jo maatuskaa, ja taitaa tuo vauvakin juoda nykyään kaakaota.

Makoisaa iltaa ystävät!

9.1.2013

Joulu on taas


Kokonaista kaksi viikkoa siihen meni, ennen kuin lapset alkoivat kaipaamaan joululauluja. Nyt on jälkikasvu parin päivän ajan tanssinut tonttulakit päässä Tip Tappeja sun muita. Joulukuusikin pyrkii takaisin sisään, kun neulaset tarttuvat terassilta vaunujen renkaisiin. Älä tule joulu vielä, en ole vielä toipunut edellisestäkään.


Huomenna ne varmaan haluaa leipoa piparkakkuja.

8.1.2013

11


Sain PowderRoomin Hannalta tämän blogin ensimmäisen haasteen. Kiitos ystäväiseni <3

This little award is all about discovering new blogs and helping those with less than 200 followers to get recognized | Tämän pienen palkinnon tarkoitus on löytää uusiia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä jolla on alle 200 lukijaa.



 Each person tagged must post 11 things about themselves 
  Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
 2. They must also answer the 11 questions the ' tagger ' has set for them 
Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
 3. They must create 11 more questions to ask bloggers they have decided to tag.
Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. They must then choose 11 bloggers with less than 200 followers and tag them in their post.
Heidän pitää valita 11 bloggaaja jolla on alle 200 lukijaa.
5. These lucky bloggers must then be told.
Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.
                                                          6. There's no tag backs
                                                             Ei takaisin haastamista.

11 asiaa minusta:

1. Olen humaani kauppatieteilijä, vaikka joku varmasti väittää sen olevan mahdottomuus.
2. Rakastan hyviä kirjoja ja haluaisin, että voisin käyttää enemmän aikaa lukemiseen. 
3. Vaatekaappini kaipaa kipeästi päivitystä, mutta toistaiseksi täydennykset ovat koskeneet lähinnä   kotivaateosastoa. 
4. Pidän leipomisesta huomattavasti enemmän kuin ruoanlaitosta. Toivottavasti joululahjaksi saatu Safkaa -kirja saa minut innostumaan myös kokkaamisesta. 
5. Minulla jäi jo ennen joulua eteisen tapettien repiminen kesken, eikä inspis ole vielä iskenyt. Onneksi älysin edetä seinä kerrallaan. 
6. Tipaton tammikuuni on jatkunut jo liian monta vuotta. Tästä kiitos kuuluu jälkikasvulle. 
7. Olen iloinen, että aloitin uuden blogin. Kyllästyin totaalisesti kuvien kanssa saikkaamiseen. Nyt pidän kyllä huolen siitä, että pienennän kuvat ennen siirtoa tänne.
8. En ole vielä hiihtänyt tälle talvelle, mutta sukset kyllä huutelevat nimeäni.
9. En meinaa enää keksiä mitään...
10. Pelkään korkeita paikkoja.
11. Haluaisin oppia soittamaan pianoa paremmin.  

Vastaukset Hannan kysymyksiin:

1.Missä näet itsesi 10-vuoden päästä?
Tähän aikaan vuodesta mieluusti rantalomalla koko perheen kera. 
2.Mikä on parasta nykyisessä työssäsi?
Työn itsenäisyys ja työkaverit.
3.Lempilomakohteesi?

Kesämökkimme saaressa. Tämä voittaa jopa Wienin, missä olen mennyt naimisiin.
4.Turhin kodinkone jonka omistat tai olet omistanut?

Meiltä ei löydy leipäkoneita tai muita vastaavia, mutta vähiten käytöllä taitavat olla lämpörullat.
5. Osaatko kertotaulut

Kyllä.
6. Mikä on biisi on sinun "soitetuimpien listalla" tällä hetkellä?

Viime aikoina olen kuunnellut Spotifysta Vain elämää -ohjelman kappaleita.
7. Viimeisin ruoka jonka söit?

Takassa haudutettua possua tsatsikilla.
8. Viimeisin nettisivu jolla vierailit jos blogeja ei lasketa?

Taisin seikkailla Polarn O. Pyretin sivuilla.
9.Minkälaisia menoja kalenterissasi on tammikuulle?

Kalenteri näyttää mukavan tyhjältä, joten merkinnät ovat lähinnä lasten harrastuksia.
10. Mikä tai mitkä asiat ovat aiheuttaneet sinulle harmaita hiuksia viimeksi?

Kaverini on leikattu tänään, joten sitä olen paljon mietiskellyt.
11. Millaisia sisustushankintoja aiot tehdä vuonna 2013?

Haaveilen edelleen niistä Marimekon trikoolakanoista, joten ne pääsevät listalle. Epäilen, että mitään suuria ostoksia ei tule tehtyä, mutta kaikkea pientä kivaa en varmaankaan voi vastustaa. 



Kysymykset eteenpäin:

1. Mikä asia ilahdutti sinua tänään?
2. Mitä näet, kun katsot peiliin?
3. Minkä kirjan olet lukenut viimeksi?
4. Mitä olet viimeksi ostanut itsellesi?
5. Mikä on viimeisin DIY -projektisi?
6. Minkälainen on unelmiesi talo?
7. Mikä on suosikki verkkokauppasi?
8. Mitä kieliä puhut?
9. Mitä esineitä tai huonekaluja et huolisi omaan kotiisi?
10. Minne olet viimeksi matkustanut?
11. Mitä ruokaa teet seuraavaksi?

Haasteen haluan laittaa eteenpäin seuraaville blogeille:


Luumutar
Mrs Eriksson's Room
Maja
Modernisti kodikas
Ruuhkavuosi
Satunen
 

7.1.2013

Lupaus


Tänä vuonna en lupaa laihduttaa tai lopettaa suklaan syöntiä. En lupaa liikkua enemmän, vaikka se olisikin enemmän kuin hyvä ajatus. Sen sijaan lupaan nauttia elämästä ja niistä pienistä asioista, mitkä helposti jäävät sinne suorittamisen jalkoihin. Olla läsnä. Tämä ei ole minulle ihan helppo juttu, koska todo -listani on loputon, ja useimmiten ajatukseni ovat jo seuraavassa tai sitä seuraavassa hommassa.

Tänään lupauksen pitäminen on ollut helppoa. Isot lapset ovat leikkineet koko päivän hienosti yhteen, ja heidän keskinäistä dynamiikkaa on ollut mahtava seurata. Olen rakentanut lumimajan, mutta ilman H:n vaatimaa kattoa. Ihastellut, miten hienosti vauva osaa kontata, ja kuinka sinnikkäästi hän pyrkii pystyyn. Ottanut sata koppia pienestä tutkijasta. Olen pitänyt lapsia sylissä pyykkikasoista ja pölynhiukkasista välittämättä. En ole nyökytellyt ja ynähdellyt ajatuksissani toisille, vaan keskustellut ja oikeasti kuunnellut. Ollut läsnä.

Mitä sinä lupasit?

ps. Kovasikajuttu on oikeesti sikakovajuttu!

6.1.2013

Lastenhuoneessa





Nappasin tänne blogiin muutaman kuvan leikkihuoneesta. Lapsilla on vielä yksi ja yhteinen huone, mutta viimeistään ensi syksynä H:n eskarin alkaessa, pitää pojille järjestää omansa. Meillä saa tuoda leluja muihinkin tiloihin, ja viime aikoina olen pannut merkille, että lastenhuone on kodin siistein huone. Onhan se paljon hauskempaa pakata kasa leluja polkutraktorin peräkärryyn ja kipata ne olohuoneeseen tai levittää pari laatikollista ns. lomailevia leikkikaluja työhuoneen lattialle kuin rajoittaa touhut vain yhteen paikkaan.

Minulla on ollut jo pitempään suunnitelmissa käydä lasten lelut läpi ja katsoa, mitä siellä kätköissä oikein onkaan. Tuntuu, että leikeissä ovat samat lelut päivästä toiseen. H rakastaa Friends Legojaan ja O puolestaan touhuaa pikkuautojen ja parkkitalon parissa. Yhteiset leikitkin sujuvat päivä päivältä paremmin. Tällä hetkellä yhteinen sävel löytyy parhaiten Touhula-pelin parissa. Suosittelen!


Pysyykö teillä lelut leikkihuoneessa, vai valtaavatko ne talon? Mitkä lelut ovat teidän lasten suosikkeja?

3.1.2013

Bonzo ja Raksu



Muistatteko sen Bonzo -laulun Pikku Marjan eläinkirjasta? Sain Bonzo -koiran yksivuotislahjaksi. Äitini oli purkanut oman sahanpuruilla täytetyn koiransa kaavoja varten, ja niiden perusteella hän ompeli minulle kyseisen pehmon. Koirasta tulikin rakkain unileluni, ja se on seurannut mukanani jokaiseen kotiin. Nykyään se viettää ansaittuja eläkepäiviään työhuoneen sohvalla.  

Ajattelin aina, että teen omalle lapselle Bonzon ensimmäisen syntymäpäivän kunniaksi, mutta näin kolme lasta myöhemmin saldo on pyöreät nolla. Äidin tekemiä kaavoja ei löydy mistään, enkä taida raaskia avata omaa koiraani. Olen yrittänyt metsästää ohjeita netistä ja kirjastosta, mutta löytämäni Bonzon kaavat eivät olleet ne oikeat. Jos jollakin teistä on hallussa tällaiset ohjeet, niin ottakaahan yhteyttä. Muuten ajattelin kokeilla niiden piirtämistä ns. vapaalla kädellä.


Varsinaisten ohjeiden puuttuessa, halusin kuitenkin ommella jotain vauvalle joululahjaksi, joten tilasin PaaPii Designin Raksu-koiran TSI paketin. Koira valmistui yhden illan aikana ilman suurempia pulmia. Vauva ihastui Raksuun ja isommatkin haluaisivat omansa. O:lle ole alustavasti miettinyt pöllöä ja H:lle bambia.

Tänään on muuten Bonzoni 34-vuotissyntymäpäivä.

2.1.2013

Hei Ihamuotilan Mika!




Oletkin jo varmaan löytänyt tiesi tänne uuden blogin puolelle. Ajattelin vain kertoa, että Marimekon kevätmallisto näyttää jälleen kerran onnistuneelta: kuosit ovat raikkaita ja vaatteet kauniita. On hienoa, että Suomessa osataan suunnitella ja valmistaa näin upeita tuotteita.  Sekä äidin että lasten vaatekaapeista löytyisi tilaa näille herkuille, ja pari värikästä pöytäliinaakin raikastaisi keittiötämme kummasti. Suosikkini taitaa olla tuo vasemman kuvan uimahyppy-mekko ja uskoisin, että myös muut blogini lukijat löytävät helposti omat lempparinsa.

Toinen loistojuttu on, että Kirsti Paakkanen möi Marimekon juuri Sinulle Mika. Voimme varmaan sinutella, koska olen seurannut uraasi jo Mandatum -vuosina. Taisimme jopa hetken kuulua saman konsernin palkkalistoille. Rautainen businessosaamisesi ja vahva sitoutumisesi näkyy meille kuluttajille asti, mutta yksi pieni asia on jo parin kauden ajan kaihertanut mieltäni. Miksi ette valmista trikoisia tasaraitalakanoita juniorikokoisina?  Jos ette ole aiemmin miettineet moista, mutta innostutte ideasta otan kiitokset vastaan kitisemättä. Erityisesti ilahtuisin, jos lähettäisit lapsilleni omat lakanat jo vähän ennen kuin ne ehtivät kauppoihin.

Terveisin Nanna S

toinenkattaus(at)gmail.com

1.1.2013

Tabula rasa


Otsikko taitaa vähän liioitella vaikka onkin uusi vuosi ja uusi blogi, mutta Toinen kattaus jatkaa melko lailla siitä, mihin elo Kasiväylän kahvilassa jäi. Pientä viilausta aihepiirissä on odotettavissa, mutta luvassa on ainakin sisustuskuvia, perhe-elämää ja arjen sattumuksia. Valitettavasti juttujen taso taitaa säilyä ennallaan.

Uusille tuttavuuksille tiedoksi, että blogia kirjoittelee kohta 35-vuotias naisihminen Pohjois-Suomesta, joka äitiyslomansa ohella remontoi ja sisustaa 90-luvulla rakennettua omakotitaloa. Allekirjoittaneella on vähän vaikeuksia vastustaa kauniita esineitä, asusteita ja lastenvaatteita, joten niitäkin saattaa täällä vilahdella. Perheeseen kuuluvat mies, kolme lasta (H 5v, O 2,5 v ja N 7 kk) sekä yksi vesikilpikonna (J 19 v).

Jatko-osa on harvemmin parempi kuin alkuperäinen teos, mutta minulla on sellainen kutina, että ihan hyvä tästä tulee. Tervetuloa ystäväiseni! Jännittää vähän, kuka ehtii tänne ensimmäisenä.