Asusteet kesään

Olen toiminut kaksi kautta Meandi- myyjänä, joten tuskin kenellekään on yllätys, että suurin osa vaatteistani tulee kyseiseltä merkiltä, poikkeuksena tietysti urheilu- ja ulkokamppeet sekä jakkupuvut ja juhlavaatteet. Olen todella iloinen siitä, että saan myydä sellaisia vaatteita, mitä itsekin tykkään käyttää, ja minulla on sellainen hytinä, että ensi syksyn naistenmallistosta tulee kaikkien aikojen paras. 

Kiitos Miikkarin vaatepuoli alkaa olla kunnossa. Tosin muutama hyvä perus t-paita saisi löytää tiensä kaappiini. Vinkkejä otetaankin vastaan laadukkaista ja vähän löysän mallisista t-paidoista. Tällä hetkellä olen täysin riippuvainen mustasta penguin top -paidastani, jonka arkena useimmiten yhdistän Boyfriend -farkkuihin. Minusta tällaiset perusvaatteet kaipaavat kivoja asusteita kaveriksi, joten viimeisimmät hankintani ovat värilliset Ray Banin Aviatorit ja Birkenstockin Gizeh -sandaalit. Vuosi sitten vielä ihmettelin molempia, mutta kummasti se mieli muuttuu ajan myötä. Molemmat hankinnat ovat olleet lähes päivittäisessä käytössä siitä lähtien, kun ne ovat saapuneet, joten näitä voin lämpimästä suositella muillekin. 

My Yo Zen

Yksi muuttolintu oli pyrähtänyt meidän postilaatikkoon. Se on ihana!

Meikkipussin kevät

 
Meikkipussi sai kaivattua täydennystä, kun irtopuuteri ja ripsiväri pääsivät loppumaan. Myyjä suosituksesta hankin vaaleanpunaisen puuterin hehkua antamaan. Puuteri vaatii vielä hieman totuttelua, mutta uusi ripsiväri on täydellinen. Diorin New Look antaa upeasti pituutta ripsille eikä varise poskille. Ihan loistava! Vapun kunniaksi silmiin vielä piirrettiin turkoosit rajaukset.

Mikä on sinun ripsivärisuosikkisi?

Takkahuoneen uusi lamppu

Takkahuoneesta on puuttunut seinävalaisin. Tämä on vaikuttanut siihen, että lukemiset ja käsityöt on täytynyt tehdä olohuoneen puolella. Nyt on sopiva valaisin löytynyt, ja se on ruuvattu paikoilleen. Alunperin olin ajatellut hankkivani Tolomeo Faretton, mutta Ikean PS 2012 vei lopulta pitemmän korren. Kaupassa arvoin pitkään valkoisen ja mustan välillä, ja onneksi päädyin tähän. Musta erottuu niin paljon paremmin valkoisesta taustasta.

Ettei tulisi väärinkäsityksiä, on pakko todeta, että lamppu on hankittu edelliseltä Ikean reissulta. Näin ollen en rikkonut ostoslakkoani. Tosin tänään päättyvä Finnish Design Shopin 20 prosentin alekoodin houkuttelee kotiuttamaan Hayn pienen tarjotinpöydän mustana. Saapa nähdä sorrunko...

Käytitkö sinä alen hyödyksesi vai säästätkö ostokset Hullareille?

.

Ikean tuliaiset

Edellisessä postauksessa tulikin käytyä varsin tarkasti läpi yksi Ikean tuliainen, mutta tarttui sieltä mukaan jotain muutakin. Meillä on nyt ulkomaan ostoksena pöytäliina keittiössä. Eikä todellakaan mikä tahansa poppana, vaan ehtaa kerniä. En olisi ikipäivänä kuvitellut sellaista omistavani, mutta onneksi me naiset saadaan kääntää takkia vaikka päivittäin.

Järjellä ajatellen kernihän on mitä loistavin keksintö. Ei tarvitse ompelukonetta, pelkät sakset riittää. Liina sopii hyvin tähän elämäntilanteeseen, ja Ikean hintakin oli mitä mukavin. 69 kruunua metri. Eikä ole pelkoa, että tämä liina päätyisi olohuoneen verhoiksi, kuten Lokille kävi. Mikä tärkeintä liina muistuttaa minua omasta mummustani.

Kautta kiven ja kannon

Kutsu vieraita kylään, jos siivoaminen ei huvita. Voin luvata, että motivaatio vessan pesemiseen nousee huimasti. Saatat jopa löytää itsesi leipomasta. Kannattaa myös huudella blogissa olevansa kuukauden ostoslakossa sekä vähentää herkkujen määrää.

Joten lupaan ja vannon kautta kiven ja kannon

että lompakon nyörit vetaistaan umpisolmuun ja karkkihyllyt kierretään vastedes kaukaa. 

Muuten mörökölli minut vieköön.

Mutta vasta huomenna, koska tänään minulla on kupillinen mämmiä ja uusi kevättakki.

Hayn boksit

Näin hiihtolomaviikon lopulla onkin mitä mainioin aika esitellä joululahjoja, mutta olen aivan ihastuksissani näistä Hayn laatikoista. Ne ovat näppäriä kätkemään pieniä ja vähän isompiakin tavaroita klemmareista käsitöihin, ja mikä parasta laatikoiden värit ovat niin keväiset. Pari boksia sängynpäädyn päällä piristää kummasti makuuhuonetta. Vieläkö saisi pari keväistä tyynynpäällistä silitettyä, niin makkarin ilme olisi päivitetty.

Meillä on ollut muuten tosi kiva viikonloppu. Olemme käyneet jäällä kävelemässä ja laavulla paistamassa makkaraa ja tänään ajelimme Ikeaaan. Haluatteko nähdä, mitä kaikkea kivaa sieltä löytyikään?

Kirppistelyjä

Kävin viikonloppuna kirpputorilla katsomassa, vieläkö aiemmin löytämäni aurinkopullo olisi myytävänä, mutta harmikseni, joku oli sen jo ehtinyt ostamaan. Ihan tyhjin käsin en kotiin kuitenkaan palannut, vaan matkaan tarttui leningradilainen maatuska vuodelta 1980 ja marmorituikku. Saalis irtosi muutamalla eurolla. Yleensä en löydä kirpputoreilta juurikaan ostettavaa, koska olen melko tarkka siitä, mitä suostun käytetystä tavarasta maksamaan. Jotenkin tuntuu, että viime vuosien aikana hintataso on noussut, eikä ihmisillä ole niinkään tarve päästä eroon tavarasta, vaan tienata. Tai sitten kaupankäynti on siirtynyt Facebookin puolelle ja roskat dumpataan perinteisille kirpputoreille. Oletteko te huomanneet saman ilmiön?

Saapa nähdä, mihin ostokseni lopulta päätyvät. Tuikkukuppi on tällä hetkellä keittiön pöydällä helmihyasintin kaverina, mutta maatuska seikkailee lasten leikeissä.

Uten Silo

Vauvamme sai vanhemmiltani ristiäislahjaksi rahaa. Koska meillä on jo isompien jäljiltä tarvittavat vauvakamppeet kasassa, halusimme käyttää rahat johonkin sellaiseen, jonka lapsi saa isompana omaan huoneeseen ja myöhemmin omaan kotiinsa. Jo ristiäisten aikaan mietin Uten Siloa, mutten raaskinut maksaa täyttä hintaa, joten rahat jäivät odottelemaan pojan tilille sopivaa tilaisuutta. Kun tämän kuun Stockmannin kanta-asiakastarjoukset tipahtivat postilaatikkoon, en voinut vastustaa kiusausta, vaan naputtelin tilauksen heti kuun ensimmäisenä päivänä. Eilen mies toi töistä tullessaan paketin postista, ja illalla hän asensi Silon eteisen seinälle.  Nyt pitäisi käydä läpi keittiön tuhattavaralaatikko ja siirtää osa pikkusälästä lokerikkoon. Voin sanoa, että kyseessä ei ole ihan pikkuhomma, silla keittiön laatikko ei meinaa mahtua kiinni. Epäilen, että siellä on paljon sellaistakin sälää, mikä päätyy suorilta roskikseen.

Olen muuten huomannut, että kiitos erilaisten kampanjoiden sekä verkkokauppojen, ei nykyään tarvitse maksaa monestakaan jutusta täyttä hintaa, jos on valmis odottamaan ja käyttämään aikaa sopivan tarjouksen etsimiseen. Erityisen hyvin tämä pätee lastenvaatteisiin, mutta usein myös sisustusjuttuja saa edullisesti, jos hankinnalla ei ole kovin kiire. 

Pää tyynyyn

Näin kovien pakkasten aikaan meillä on vähintään joka toinen päivä tulet takassa lasten mentyä nukkumaan. Eilen N heräsi puolen yön aikoihin syömään, mutta huomatessaan takan loimun, jäi hommat alkutekijöihin. Tunnin ajan poika jaksoi tuijottaa takkaa silmät suurina. Välillä pää nyökähti väsymyksestä, mutta uteliaisuus voitti. Emme voineet miehen kanssa kuin nauraa toisen ihastuksen kiljahduksille. Lopulta nappasin vauvan kainaloon ja lähdin makuuhuoneeseen nukkumaan, mutta joka kerta, kun takassa paukahti, nousi pieni pää kainalostani. Tätä jatkui varmasti vielä puolen tunnin ajan. Koska eilen meni myöhään, taidan painaa pään tyynyyn.

Hyvää yötä kaikille, ja tervetuloa uudet lukijat!

ps. Jopa mies ihastui Hayn lakanoiden pehmeyteen.

Seututakki ja Sorelit

Päätin jo hyvissä ajoin, että tänä talvena minun ei tarvitse palella. Niinpä parin illan googlettelun jälkeen päädyin Riikan innoittamana tilaamaan itselleni Canada Goosen Trillium Parkan. Etsin alun perin mustaa takkia, mutta niitä ei ollut tuolloin saatavilla, joten tilasin vaaleanharmaan. Omani on Scandinavianoutdoorshopista, mutta siellä ei ole tällä hetkellä juurikaan kokoja. Sen sijaan Partioaitassa on jopa sitä mustaa tarjolla. Minulla oli hyvä tuuri, kun tilausta tehdessäni löysin alekoodin yrityksen FB-sivuilta.

Sen sijaan Sorelien kanssa meni vähän säätämiseksi. Olin juuri tilannut itselleni parin Joan of Arctic Premium -kenkiä Spartoosta, kun huomasin paikallisessa Intersportissa käydessäni, että he myivät hajakokoja 40 prosentin alennuksella. Myyjän mukaan oma kokoni 38 2/3 oli myyty mustana loppuun, joten unohdin hetkeksi koko jutun. Kerroin kuitenkin ystävälleni alennuksesta, koska tiesin hänen etsivän samoja kenkiä. Hänellä on aavistuksen pienempi jalka, joten ajattelimme pienemmän koon olevan hänelle sopiva. Soitto kauppaan, ja 38 kengät olivat varattu ystävälleni. Samaan hengenvetoon myyjä ehdotti, että hän voi varata myös seuraavankin koon, jotta kaverini voi sitten valita niistä sopivan. En tiedä, mistä ihmeestä ne kengät olivat sinne tupsahtaneet, mutta ei niitä siellä ainakaan edellisenä päivänä ollut tai sitten myyjä oli vähän kuutamolla. No, arvaatte varmaan, kumman koon ystäväni valitsi.

En halunnut antaa periksi vaan soitin toiseen Interiin kuullakseni, että siellä oli minun kokoa jäljellä. Tosin alennus olisi vain 20 prosenttia. Sain puhelimessa tingattua kengät samaan hintaan ja olin iloinen, että Spartoon kenkiin verrattuina säästäisin viitisenkymppiä sillä, että valitsisin normimallin Premiumin sijasta. Kun vihdoin pääsin hakemaan kengät, sain kuulla kassalla, että he eivät voi myydä niitä tingattuun hintaan. Just joo. Onneksi myyjä tuli hieman vastaan, joten teimme kaupat. Samaisena päivänä tulivat ne Spartoon kengätkin, mutta normimalli vaikutti hauskemmalta kuin koko musta Premium ja kiitos vaaleiden raitojen, nämä sopivat minusta hauskemmin takinkin kanssa.

Tänään testasin uudet kenkäni, kun kävin vauvan kanssa vaunulenkillä. Puin kengät paljaisiin varpaisiin ja hyvin tarkeni noin yhdeksän asteen pakkasessa. Voinkin lämmöllä suositella molempia hankintoja, jos haluaa tarjeta myös kylmemmillä ilmoilla.

Enää ei ole tämä äiti se, joka haluaa ensimmäisenä sisälle.

ps. Olette ehkä huomanneet, että vasempaan sivupalkkiin on ilmestynyt linkki Sisustusputiikkiin. Pysykäähän kuulolla, koska jotain kivaa on tulossa...