29.1.2015

Not the average day at the office -päivä Meandi-myyjän elämästä


Meillä päin on tänään tuprutellut lunta. Työpäivän jälkeen autoa putsatessa onnistun rikkomaan sivupeilin. Lisäksi jään kiinni parkkipaikan kinokseen. Apujoukkojen ansiosta pääsen kotimatkalle. Näkyvyys oli olematon, ja aikaa menee normaalia enemmän. Saavun päiväkodin pihalla tasan kello viisi. Nappaan pojat kyytiin. Valitettavasti joudun väistämään kapealla tiellä toista autoa ja jään kiinni hankeen. Tällä kertaa selviän ilman apuja. 

Kotona odottivat mitkäs muutkaan kuin lumityöt. Ylipolvensaappaat olisivat muuten niissä hommissa huiput, mutta niillä ei meinaa pysyä pystyssä. Mies tulee töistä kotiin ja korjaa auton sivupeilin. Sitten onkin jo hoppu. 


Kutsuilla yksi vieraista jää jumiin pihatielle. Naisväki yrittää parhaansa, mutta naapurin avulla auto irtoaa hangesta, ja kutsut alkavat. Olen varma, että myös oma auto on jumissa. 

Kutsuilla on vaisu meininki. Myöhemmin selviää, että emännän äiti on vasta kuollut. Ehkä oli hyvä, että kuulin asiasta vasta esittelyn jälkeen. Kotiin lähtiessä auto irtoaa yllättäen hangesta. Kun auto on tiellä, katkeaa viereisestä puusta valtava oksa keskelle katua, aivan viereeni. Onneksi olin pysähtynyt kiittämään emäntää, koska muuten olisin jäänyt alle.



Yritämme emännän kanssa siirtää oksaa pois edestä, ja lopulta onnistun ohittamaan sen autolla. Pysähdyn viereiselle bensa-asemalle vastaamaan puhelimeen. Mies pyytää käymään kaupassa, mutta huomaan lompakon jääneen kotiin. Olen taas kiinni hangessa. Suutun miehelle, koska en keksi muutakaan. 

Käyn pyytämänsä huoltsikalla työntöapua. Kassalla on asioimassa sama kivannäköinen sähkömies, joka teki tänään sähkötöitä työpaikallani. Onneksi olin päivällä keksinyt valittaa hänelle heidän firman kovista kilometrikustannuksista. Olin varma, että jään ilman apua, mutta toisin kävi.





Jälleen kerran auto irtoaa hangesta. Kiitän sähkäriä ja kerron, että tarjoaisin pullat, jos en olisi unohtanut lompakkoa kotiin. Tunnen jääväni kiitollisuudenvelkaa, ja muistan, että kassissani on servettipaketti ja avainkaulanauha. Niinpä kysäisen, onko mukana oleva nainen hänen hellunsa. Minulla nauratti, kun mies selitti naisen olevan vain kaveri. No, joka tapauksesa lykkäsin tyypille servettipaketin ja avainkaulanauhan käteen ja kiitin avusta. 

Huomenna menen potkurilla.

2 kommenttia:

  1. Sinäpä sen sanoit :D

    Tänään ei sitten auennut peräkontti ja kutsupaikalle oli sähkökatkos esittelyn ajan. Eipä se tosin kaupankäyntiä hidastaneet ;)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!