Sadepäivänä

Tänään on ollut juuri sellainen päivä, mitä kotona olo voi parhaimmillaan olla. Enpä olisi aamulla lehtiä lukiessani arvannut, kuinka paljon meille tulee sadepäivän viettäjiä. Ensimmäiset vieraat olivat ystäväni ja kummityttömme, jotka ovat viime vuodet asuneet ulkomailla. Teekupin äärellä maailmakin parani lasten leikkiessä keskenään. Hyvän ystävän kanssa on helppoa, kun voi jatkaa siitä, mihin edellisellä kerralla jäi vaikka välissä on melkoinen määrä aikavyöhykkeitä ja tapaamisten välit pitkiä.

Vieraiden lähdettyä sain viestin naapurilta. Hän oli halukas ostamaan minulta mekon, jonka olin edellisenä iltana naputellut Facebookin kirpparille myyntiin. Siinä sovitustouhujen lomassa meille tupsahti kampaajaystäväni tyttärensä kanssa makutuomariksi. Mikä hauskinta, me kaikki kolme olemme alunperin työkavereita. Lasten leikit sujuivat mukavasti, joten ystävän tyttö jäi meille vielä pariksi tunniksi hoitoon. Askartelujen ja leikkien lomassa sain rauhassa siivota keittiön romulaatikon.

Kun tyttö oli haettu kotiin, kävin vielä vaatehuoneen kimppuun. Minulla on ollut tavoitteena käydä koko talo läpi kaappi päivässä -tahtia, mutta nyt näyttää siltä, että vaatehuone päivässä lienee se oikeampi vauhti. Niinpä meillä on käynyt ystävien lisäksi mukavasti myös kirppisasiakkaita.

Kävin vielä illalla lasten kanssa kaupassa hakemassa laatikollisen mansikoita ja kaikille jätskit. Oliko teillä kiva päivä tänään?

ps. Kuvat ovat vielä viime kuun kansiosta.